Mikkelin pursiseuran lyhyt historia
Sadan vuoden yhteisöllisyys MPS 1905 – 2005
17. päivänä elokuuta vuonna 1905 perustettiin Suomen sisävesien toiseksi vanhin ja Vuoksen vesistöalueen vanhin veneily-yhdistys, Mikkelin Pursiseura ry.
Kilpailua
Pursiseuran perustamisen liikkeellepanneena voimana oli paikkakunnalla voimakkaana elänyt kilpasoutuharrastus. Kilpasoutua harrastettiin neljän miehen soudettavilla veneillä. Yksittäisen soutajan intressi ei ollut omistaa neljän hengen venettä, joten oli luontevaa omistaa veneet yhdessä perustetun pursiseuran kautta.
Sekä veneiden hankinta että niiden ylläpito vaativat seuralta varoja. Niinpä pursiseuran perinteeksi muodostuikin ohjelmallisten iltamien ja muiden varainhankintaa palvelevien viihteellisten kesätapahtumien järjestäminen. Seurassa edelleen harjoittavalle viihtymiseen tähtäävällä toiminnalla on siis pitkät ja perustellut juuret.
Soutuveneiden omistamisen lisäksi MPS hankki jäsentensä käyttöön kanootteja. Kaikenlainen veteen liittyvä harrastus oli toiminnan kohteena, jopa uimakoulua yritettiin saada paikkakunnalle, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Vuoksen vesistöalueen tiettävästi ensimmäinen purjehduskilpailu järjestettiin heinäkuussa 1908. Osanottajia oli Mikkelistä, Puumalasta ja Savonlinnasta yhteensä kahdeksan. Seuraavan kesän purjehduskilpailun yhteydessä oli oma kilpailunsa myös moottoriveneille. Sekä purjeveneitä että moottoriveneitä oli lähtöviivalla kymmenen kappaletta. Purjeveneistä pääsi palkinnoille vain kolme loppujen eksyttyä reitiltä. Taisivat olla DGPS-tukiasemat harvemmassa.
Ilonpitoa ja matkustajaliikennettä
MPS:n ensimmäisiä tavoitteita on oman paviljongin hankkiminen. Sellainen saatiinkin järjestymään, aluksi vuokralle ja jatkossa omaksi. Paviljonki sijaitsi Tanelinniemessä, noin meripeninkulman päässä Mikkelin matkustajasatamasta. Paviljongissa järjestettiin monet iloiset tapahtumat niin seuran jäsenille kuin heidän vierailleenkin. Ajoittain paviljonginpito näyttää olleen erittäinkin tuottoisaa toimintaa.
Koska paviljonki sijaitsi vesimatkan päässä kaupungista, oli vieraiden kyyditys sinne ja takaisin järjestettävä jollakin tavalla. Pursiseura hankki käyttöönsä ensin moottoriveneen ja myöhemmin höyrylaivan. Alukset olivat kalliita ylläpitää, mutta onneksi paviljongista saatiin tuottoja ja kaupunki osallistui avustuksillaan tappioiden kattamiseen. Toiminnan laajentuessa höyrylaiva jäi pieneksi ja se jouduttiin vaihtamaan suurempaan ja kalliimpaan.
Aallonpohjalle
30-luvun lama koetteli koko maan taloutta, niin myös Mikkelin pursiseuraa. Huvipalvelut eivät kiinostaneet, laivaliikenne tuotti vuodesta toiseen tappiota.
Vuonna 1936 seuran talous ja toiminta olivat siinä tilassa, että oli aika laittaa lappu luukulle. Omaisuus myytiin entiselle pursiseuran palkovenejaokselle, joka tässä vaiheessa oli jo itsenäistynyt omaksi yhdistyksekseen nimeltään Mikkelin Melojat ry.
22 vuotta myöhemmin
Vuonna 1958 Suomessa elettiin jälleenrakennuksen ja Uuden Nousun aikaa. Kansakunta elpyi koettelemuksista ja usko tulevaan oli vahva. Aikaa alkoi raskaan työnteon ohessa riittää myös harrastus- ja virkistystoiminnalle. Vapaa-ajan viettämiseen uskallettiin jo myös investoida. Oli tullut aika aloittaa pursiseuratoiminta Mikkelissä.
Uuden pursiseuran perustava kokous oli jo ehditty kutsua koolle, kun jostakin löydettiin perimätieto, jonka mukaan Mikkelin Pursiseura on olemassa. Kolme seuran toiminnassa aikaisemmin mukana ollutta jäsentä saapui elvytystapahtumaan paikalle. 49 uutta jäsentä liittyi yhdistykseen saman tien ja uusi elämä alkoi.
Uudelleenheräämisen jälkeisenä aikana Mikkelin Pursiseura kunnostautui moottorivenekilpailujen pitäjänä. Mikkelissä pidettiin sekä kansallisen että pohjoismaisen tason kilpailuja, joissa seuran omatkin veneilijät menestyivät. Useina vuosina järjestetyt venenäyttelyt olivat seuran taloudellisen tilanteen kannalta erityisen merkittäviä.
Tukikohdat
1960-luvun ensimmäisinä vuosina vain harvat näkivät, että maaseudun autioituessa tyhjilleen jäävillä pientiloilla voisi joskus tulevaisuudessa olla jotakin käyttöä tai arvoa. Mikkelin Pursiseuran johtohenkilöt kuitenkin näkivät. Seuralle hankittiin tukikohdaksi Ristisaari, Yöveden Ristisaaresta 26 hehtaarin maatila. Tukikohta on muodostanut yli neljän vusikymmenen ajan MPS:n jäsenten kokoontumis- ja viihtymispaikan. Ristisaaressa on järjestetty lukemattomat navigointi- ja purjehdustapahtumat, talkoista ja vapaamuotoisista illanvietoista puhumattakaan.
Nykyisin pursiseuralla on Ristisaaren lisäksi toinen saaritukikohta Pönnö Puumalassa, venepaikkoja seuran jäsenille Ristiinan Säynätlahdessa, toimisto Mikkelin satamassa sekä kevytveneneiden purjehdustukikohta Kenkäveronniemessä. (muutos 2016) Saimaalaiseen tapaan seuran tukikohdista Ristisaari on myös muiden Vuoksen vesistöalueen pursiseurojen jäsenten käytettävissä. MPS:n tukikohdissa yöpyykin vuosittain veneitä neljä kertaa enemmän kuin Mikkelin vierasvenesatamissa.
Tänään
Tällä hetkellä Mikkelin Pursiseura on toimintansa laatu ja laajuus huomioon ottaen erittäin elinvoimainen harrastus- ja urheiluyhdistys. MPS tarjoaa jäsenilleen monenlaista mahdollisuutta vesihenkiseen harrastamiseen ja kouluttamiseen. Tapahtua ja tilaisuuksia järjestetään aktiivisesti seuran jäsenten voimin niin veneilykaudella, kuin sen ulkopuolellakin. Seuran venerekisteri pitää sisällään lähen puolitoistasataa alusta, joista valtaosa on moottoriveneitä.
Lähde: Pokturi 2005
Lisää Mikkelin Pursiseuran historiaa:
Ohto Kokko: Savilahdelta Saimaalle – Mikkelin Pursiseura r.y. 1905-2005
ISBN: 952-91-8964-8
